Sivupalkin blogi
Julkaisupäivämäärä
27.
elokuuta
2026
Voiko punainen valo todella tukea hiusten kasvua? Matalatehoista punaista valohoitoa eli LLLT/PBM-hoitoa on tutkittu useissa satunnaistetuissa ja lumelaitteella kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa. Erityisesti androgeenisessa eli perinnöllisessä hiustenlähdössä tutkimuksissa on havaittu mitattavia eroja aktiivisen valohoidon ja lumelaitteen välillä. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä tutkimuksissa oikeasti mitattiin – osallistujamäärineen, aallonpituuksineen ja numeerisine tuloksineen.
Huomio tutkimustuloksista: Alla käsitellyissä tutkimuksissa on käytetty erilaisia kliinisiä laser- ja LED-laitteita. Tutkimuslaitteet eivät ole Fysiokaupan Punavaloterapiahattu tai Punavaloharja. Tulokset kuvaavat matalatehoisen valohoidon tutkimusnäyttöä eivätkä tarkoita, että yksittäisellä kaupallisella tuotteella saavutettaisiin samat tulokset.
Mitä LLLT ja fotobiomodulaatio tarkoittavat?
Hiusten kasvua käsittelevissä tutkimuksissa esiintyvät usein termit LLLT (Low-Level Laser/Light Therapy) ja photobiomodulation (PBM). Niillä tarkoitetaan matalatehoisen valon käyttämistä biologisten prosessien stimuloimiseen ilman kudosta vaurioittavaa lämpövaikutusta.[1]
Hiustenlähtöä koskevissa kliinisissä tutkimuksissa on käytetty paljon punaista valoa noin 630–660 nanometrin alueella. Laitteet eivät kuitenkaan ole keskenään identtisiä: tutkimuksissa on käytetty lasereita, LED-valoja sekä niiden yhdistelmiä.
Tämän vuoksi pelkkä aallonpituus ei kerro koko totuutta laitteen valoannoksesta. Tulokseen voivat vaikuttaa muun muassa valon teho, valonlähteiden määrä, hoitoaika, käsittelytiheys ja se, kuinka valo jakautuu päänahalle.
Tutkimustulokset lyhyesti
225 naista ja miestä Jimenezin tutkimusten tehoanalyysissä
+100,3 hiusta aktiiviryhmän mittausalueella yhdessä naisten RCT-tutkimuksessa
+48,07 % keskimääräinen prosentuaalinen muutos samassa aktiiviryhmässä
SMD 1,316 LLLT:n hyväksi vuoden 2019 meta-analyysissä
Nämä luvut eivät ole lupauksia siitä, mitä yksittäinen käyttäjä voi odottaa. Seuraavaksi katsomme, mistä ne tulevat.
1. Lanzafame ym. 2014 – punainen laser- ja LED-valo naisilla
Satunnaistettu ja lumelaitteella kontrolloitu tutkimus
Tutkimukseen rekrytoitiin 47 iältään 18–60-vuotiasta naista. Tutkimuksen suoritti loppuun 42 henkilöä: 24 aktiiviryhmässä ja 18 lumeryhmässä.[2]
Aktiivisessa TOPHAT655-laitteessa oli 21 kappaletta 5 mW:n laserdiodia (655 ± 5 nm) sekä 30 LED-valoa (655 ± 20 nm). Lumelaite näytti vastaavalta, mutta siinä käytettiin tavallisia punaisia valoja.
Laitetta käytettiin kotona joka toinen päivä 16 viikon ajan. Hoitokertoja kertyi yhteensä 60 ja yhden käsittelyn kesto oli 25 minuuttia.
| Mittaus | Aktiivinen LLLT | Lumelaite | p-arvo |
|---|---|---|---|
| Tutkimuksen suorittaneet | 24 | 18 | – |
| Hiusmäärä lähtötilanteessa | 209,6 ± 118,5 | 228,2 ± 133,4 | 0,642 |
| Hiusmäärä 16 viikon kohdalla | 309,9 ± 166,6 | 252,1 ± 143,3 | 0,235 |
| Muutos lähtötilanteesta | +100,3 ± 53,4 | +23,9 ± 30,1 | < 0,0001 |
| Prosentuaalinen muutos | +48,07 ± 17,61 % | +11,05 ± 48,30 % | < 0,001 |
Hiukset laskettiin tutkimuksessa määritellyltä 2,85 cm²:n valokuvausalueelta. Siksi esimerkiksi +100,3 tarkoittaa tutkimuksen mittausalueella havaittua hiusmäärän keskimääräistä muutosta – ei 100 uutta hiusta koko pään alueella.
Ryhmien absoluuttisten hiusmäärien ero 16 viikon kohdalla ei yksin ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,235). Sen sijaan muutos osallistujien omasta lähtötilanteesta oli aktiiviryhmässä merkitsevästi suurempi kuin lumeryhmässä (p < 0,0001).[2]
Tutkimuksen kirjoittajat kuvasivat tulosta 37 prosentin eroksi hiustenkasvussa aktiivisen hoidon hyväksi. Tarkemmin tarkasteltuna raportoitujen keskimääräisten prosenttimuutosten ero on noin 37 prosenttiyksikköä (48,07 % vs. 11,05 %).
Tutkimusasetelma: 655 nm:n laser- ja LED-valo · 25 min / hoitokerta · joka toinen päivä · 60 käsittelyä · 16 viikon seuranta.
2. Lanzafame ym. 2013 – vastaava tutkimus miehillä
655 nm:n näkyvä punainen valo
Samaa hoitoperiaatetta tutkittiin myös miehillä, joilla oli androgeeninen hiustenlähtö. Tutkimuksen suoritti loppuun 41 henkilöä.
Tutkijat raportoivat aktiivista 655 nm:n laser- ja LED-valoa käyttäneessä ryhmässä merkitsevästi suuremman hiusmäärän kasvun kuin lumeryhmässä.[3]
| Mittaus | Aktiivinen LLLT | Lumelaite | p-arvo |
|---|---|---|---|
| Tutkimuksen suorittaneet | 22 | 19 | – |
| Hiusmäärä lähtötilanteessa | 142,0 ± 73,0 | 162,7 ± 95,9 | 0,426 |
| Hiusmäärä 16 viikon jälkeen | 228,7 ± 102,8 | 162,4 ± 62,5 | 0,0161 |
| Raportoitu kasvumuuttuja | 67,2 ± 33,4 | 28,4 ± 46,2 | 0,001 |
Tutkimuksen kirjoittajat raportoivat aktiiviryhmän tuloksen vastaavan noin 39 % suurempaa hiustenkasvua lumeryhmään verrattuna. Herkkyysanalyysissä yhden poikkeavan lumeryhmän havainnon poistamisen jälkeen ero oli noin 35 % ja säilyi tilastollisesti merkitsevänä.[3]
Miksi emme mainosta tätä muodossa ”punavalo kasvattaa hiuksia 39 %”? Luku kuvaa yhden tietyn tutkimuksen ryhmien välistä tulosta tietyllä laitteella, annostuksella ja tutkimusjoukolla. Se ei tarkoita, että kaikki punavalolaitteet tai käyttäjät saavuttaisivat 39 prosentin tuloksen.
3. Jimenez ym. 2014 – 225 miehen ja naisen tehoanalyysi
Neljä satunnaistettua kaksoissokkoutettua tutkimusta
Jimenezin ym. tutkimuskokonaisuudessa arvioitiin useita HairMax LaserComb -laitteita. Tehoanalyysiin sisältyi yhteensä 122 naista ja 103 miestä.[4]
Laitteita käytettiin kolme kertaa viikossa 26 viikon ajan. Ensisijaisena päätetapahtumana oli terminaalisten hiusten tiheyden muutos lähtötilanteesta.
| Ryhmä / laite | LLLT: muutos | Lume: muutos | p-arvo |
|---|---|---|---|
| Naiset, 9-säteen laite | +20,2 hiusta/cm² | +2,8 hiusta/cm² | < 0,0001 |
| Naiset, 12-säteen laite | +20,6 hiusta/cm² | +3,0 hiusta/cm² | < 0,0001 |
| Miehet, 7-säteen laite | +18,4 hiusta/cm² | +1,6 hiusta/cm² | 0,0017 |
| Miehet, 9-säteen laite | +20,9 hiusta/cm² | +9,4 hiusta/cm² | 0,0249 |
| Miehet, 12-säteen laite | +25,7 hiusta/cm² | +9,4 hiusta/cm² | 0,0028 |
Kaikissa raportoiduissa vertailuissa terminaalisten hiusten tiheyden kasvu oli aktiivisella valohoidolla suurempi kuin vastaavalla lumelaitteella. Tutkimuksessa ei raportoitu vakavia laitteisiin liittyviä haittatapahtumia.[4]
Tutkimuksen vahvuutena oli se, ettei vaikutusta arvioitu pelkästään käyttäjien kokemuksen perusteella, vaan hiusten määrä mitattiin standardoidulta päänahan alueelta.
4. Kim ym. 2013 – kypärämäinen valohoitolaite 24 viikon ajan
630, 650 ja 660 nm:n aallonpituuksia
Kim ym. tutkivat 40 androgeenisesta hiustenlähdöstä kärsivää henkilöä satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja lumelaitteella kontrolloidussa monikeskustutkimuksessa.[5]
Tutkimuksessa käytettiin kypärämäistä kotikäyttölaitetta, joka tuotti 630, 650 ja 660 nm:n valoa. Hoitoa annettiin 18 minuuttia päivässä 24 viikon ajan.
| Ominaisuus | Tutkimus |
|---|---|
| Osallistujia | 40 |
| Aallonpituudet | 630 nm, 650 nm ja 660 nm |
| Hoitokerta | 18 minuuttia |
| Käyttö | Päivittäin |
| Seuranta | 24 viikkoa |
| Hiustiheys | Aktiiviryhmän muutos oli merkitsevästi lumeryhmää parempi |
| Hiuksen paksuus | Aktiiviryhmän muutos oli merkitsevästi lumeryhmää parempi |
Tässä emme ilmoita tarkkoja absoluuttisia muutoslukuja, koska PubMed-abstrakti ei raportoi niitä kokonaisuudessaan. Näin vältämme toissijaisista lähteistä poimittujen lukujen esittämisen alkuperäisen tutkimuksen numeroina.
Mielenkiintoista on myös se, ettei osallistujien oma subjektiivinen arvio osoittanut vastaavaa merkitsevää ryhmäeroa. Objektiivisesti mitattu hiustiheys ja hiuksen paksuus kuitenkin paranivat aktiivisella hoidolla lumelaitetta enemmän.[5]
5. Mitä meta-analyysi kertoo yksittäisiä tutkimuksia laajemmin?
Yksittäinen positiivinen tutkimus ei vielä kerro koko hoitomuodon luotettavuudesta. Meta-analyysissä useiden satunnaistettujen tutkimusten tuloksia voidaan tarkastella yhdessä.
Liu ym. 2019
Vuoden 2019 systemaattiseen katsaukseen ja meta-analyysiin sisältyi 8 tutkimusta ja yhteensä 11 kaksoissokkoutettua satunnaistettua vertailua.[6]
| Analyysi | SMD | 95 % luottamusväli |
|---|---|---|
| LLLT vs. lume, hiustiheys | 1,316 | 0,993–1,639 |
| Matalamman käyttötiheyden tutkimukset | 1,555 | 1,132–1,978 |
| Korkeamman käyttötiheyden tutkimukset | 0,949 | 0,644–1,253 |
SMD eli standardoitu keskiarvojen ero mahdollistaa erilaisten tutkimusten vaikutusten yhdistämisen, vaikka niiden mittausmenetelmät eivät olisi täysin samanlaisia. Positiivinen arvo oli tässä aktiivisen LLLT-hoidon hyväksi.
Vaikutusta havaittiin meta-analyysissä sekä miehillä että naisilla sekä erilaisilla laitemalleilla.
Alaryhmäanalyysin perusteella ei pidä päätellä, että harvempi käyttö olisi yleisesti tehokkaampaa. Tutkimukset erosivat toisistaan monella muullakin tavalla kuin hoitotiheydessä.
6. 15 tutkimuksen meta-analyysi
Gupta & Carviel
Toisessa meta-analyysissä tarkasteltiin 15 tutkimusta ja yhteensä 795 osallistujaa.[7]
| Tutkimuksia | Osallistujia | SMD | 95 % luottamusväli | p-arvo |
|---|---|---|---|---|
| 15 | 795 | 1,02 | 0,68–1,36 | < 0,00001 |
Yhdistetty vaikutus oli siis aktiivisen fotobiomodulaatiohoidon hyväksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi eri laitetyyppejä.
Kampa- ja hattutyyppisten laitteiden välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa (p = 0,08). Laserhoitoa käyttäneiden tutkimusten vaikutus oli alaryhmäanalyysissä suurempi kuin laserin ja LED-valon yhdistelmää käyttäneiden tutkimusten (p = 0,009). Myös laser/LED-yhdistelmä oli kuitenkin kontrollia parempi.[7]
7. Uudempi katsaus: 38 tutkimusta ja 3 098 osallistujaa
Vuonna 2024 verkossa julkaistussa ja vuoden 2025 Dermatologic Surgery -lehtinumerossa ilmestyneessä systemaattisessa katsauksessa tarkasteltiin yhteensä 38 tutkimusta ja 3 098 potilasta.[8]
| Hiustenlähdön tyyppi | Osallistujia |
|---|---|
| Androgeeninen alopecia | 2 930 |
| Arpeutuva alopecia | 49 |
| Alopecia areata | 50 |
| Telogeeninen effluvium | 17 |
| Kemoterapian aiheuttama alopecia | 32 |
Tämä jakauma kertoo samalla jotain olennaista tutkimusnäytöstä: suurin osa nykyisestä kliinisestä aineistosta koskee androgeenista alopeciaa.
Androgeenisen alopecian meta-analyysissä alle 20 viikon hoidoissa standardoitu vaikutuskoko oli SMD 1,14 (95 % CI 0,51–1,78) ja yli 20 viikon hoidoissa SMD 1,44 (95 % CI 0,97–1,91).
Tutkimusten välinen heterogeenisyys oli kuitenkin korkea. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tutkimusten laitteet, annostukset, osallistujat ja menetelmät erosivat toisistaan huomattavasti.
Mitä tutkimuksista voidaan perustellusti päätellä?
| Kysymys | Mitä tutkimusnäyttö osoittaa? |
|---|---|
| Onko LLLT/PBM:ää tutkittu hiusten kasvuun? | Kyllä. Aiheesta on useita satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia ja meta-analyysejä. |
| Onko hiustiheydessä havaittu eroa lumelaitteeseen? | Kyllä. Useissa tutkimuksissa aktiiviryhmän mitattu hiustiheys on kehittynyt lumeryhmää paremmin. |
| Onko vaikutusta tutkittu sekä miehillä että naisilla? | Kyllä. |
| Onko hattumallisia laitteita tutkittu? | Kyllä. Tutkimuksissa on käytetty muun muassa kypärä- ja hattumaisia laitteita. |
| Onko 630–660 nm:n punaista valoa tutkittu? | Kyllä. Tämä alue esiintyy useissa hiusten kasvua koskevissa kliinisissä tutkimuksissa. |
| Onko näyttö yhtä vahvaa kaikenlaiseen hiustenlähtöön? | Ei. Selvästi suurin tutkimusaineisto koskee androgeenista alopeciaa. |
| Todistavatko tutkimukset Fysiokaupan hatun kliinisen tehon? | Eivät. Tutkimuksissa käytetyt laitteet ovat eri laitteita. |
Kuinka kauan valohoitoa tutkimuksissa käytettiin?
Yksi tutkimuksista nouseva käytännön havainto on, ettei hiusten kasvua ole arvioitu muutaman käyttökerran perusteella. Kontrolloiduissa tutkimuksissa hoitojaksot ovat tyypillisesti kestäneet kuukausia.
| Tutkimus | Hoitokerta | Käyttötiheys | Tutkimuksen kesto |
|---|---|---|---|
| Lanzafame 2013 | 25 min | Joka toinen päivä | 16 viikkoa |
| Lanzafame 2014 | 25 min | Joka toinen päivä | 16 viikkoa |
| Kim 2013 | 18 min | Päivittäin | 24 viikkoa |
| Jimenez 2014 | Laitemallikohtainen | 3 kertaa viikossa | 26 viikkoa |
Nämä ovat tutkimuksissa käytettyjä hoito-ohjelmia, eivät yleisiä käyttöohjeita kaikille punavalolaitteille. Kuluttajalaitetta tulee käyttää kyseisen laitteen omien käyttöohjeiden mukaisesti.
Punavalotuotteet hiuspohjan käsittelyyn
Tutkimusnäytön lisäksi laitteen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota käytännöllisyyteen. Valohoitoa koskevissa tutkimuksissa hoitoa on tehty säännöllisesti useiden kuukausien ajan, joten laitteen helppokäyttöisyydellä voi olla merkitystä hoitorutiinin ylläpitämisessä.
Punavaloterapiahattu
Hattumallinen vaihtoehto mahdollistaa laajan hiuspohjan alueen käsittelyn yhdellä kertaa ilman, että laitetta tarvitsee liikutella käsin alueelta toiselle.
Huom: Tässä artikkelissa käsitellyt kliiniset tutkimukset on tehty muilla tutkimuslaitteilla, eivätkä tutkimustulokset ole tämän tuotteen kliinisiä tuloksia.
Tutustu punavaloterapiahattuun
Punavaloterapiaharja
Harjamallinen vaihtoehto sopii käyttäjälle, joka haluaa käsitellä hiuspohjaa alue kerrallaan ja yhdistää laitteen käytön tavalliseen hiustenhoitorutiiniin.
Huom: Artikkelin tutkimustulokset eivät ole tämän tuotteen kliinisiä tutkimustuloksia.
Tutustu punavaloterapiaharjaanTutkimusten tärkeimmät rajoitukset
Vaikka tutkimusten kokonaiskuva on lupaava, tuloksia pitää tulkita oikeassa asiayhteydessä.
- Tutkimuslaitteet vaihtelevat. Laserien ja LEDien määrä, aallonpituudet, teho, valoannos ja käyttöajat eivät ole samoja.
- Monet yksittäiset tutkimukset ovat pieniä. Osallistujamäärät ovat joissakin RCT-tutkimuksissa vain muutamia kymmeniä.
- Seuranta on suhteellisen lyhyt. Monet tutkimukset kestävät noin 4–6 kuukautta, vaikka androgeeninen hiustenlähtö on pitkäaikainen tila.
- Tutkimusten välillä on heterogeenisyyttä. Uudemmissa meta-analyyseissä tutkimusten väliset erot ovat olleet huomattavia.
- Vahvin näyttö koskee androgeenista alopeciaa. Tutkimusnäyttöä ei pidä automaattisesti yleistää kaikkiin hiustenlähdön syihin.
- Sama aallonpituus ei tarkoita samaa hoitoa. Kaksi 660 nm:n laitetta voivat tuottaa hyvin erilaisen valoannoksen.
Yhteenveto – mitä tutkimukset todella osoittavat?
Punaisen ja matalatehoisen valohoidon käyttö hiusten kasvun yhteydessä ei perustu pelkästään teoriaan. Aiheesta on tehty useita satunnaistettuja ja lumelaitteella kontrolloituja tutkimuksia sekä tutkimustuloksia yhdistäviä meta-analyysejä.
Esimerkiksi naisten 655 nm:n tutkimuksessa aktiiviryhmän hiusmäärä kasvoi tutkimuksen määritellyllä 2,85 cm²:n mittausalueella keskimäärin 100,3 ± 53,4 hiuksella, kun lumeryhmässä muutos oli 23,9 ± 30,1. Ryhmien välinen ero muutoksessa oli tilastollisesti merkitsevä (p < 0,0001).[2]
Jimenezin tutkimuskokonaisuudessa aktiiviryhmien terminaalisten hiusten tiheys kasvoi 26 viikon aikana keskimäärin noin 18,4–25,7 hiusta/cm² tutkimusryhmästä riippuen, ja jokaisessa raportoidussa vertailussa kasvu oli lumelaitetta suurempi.[4]
Myös meta-analyysit tukevat sitä, että kyse ei ole vain yhdestä positiivisesta tutkimuksesta. Vuoden 2019 meta-analyysissä yhdistetty vaikutus hiustiheyteen oli SMD 1,316 (95 % CI 0,993–1,639) aktiivisen LLLT-hoidon hyväksi.[6]
Samalla tutkimusnäyttö täytyy rajata oikein. Vahvin kliininen näyttö koskee androgeenista eli perinnöllistä hiustenlähtöä. Tutkimuksissa käytetyt laitteet ja hoito-ohjelmat vaihtelevat, eikä yksittäisen tutkimuslaitteen tulosta voida luvata toisen kaupallisen laitteen käyttäjälle.
Tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että matalatehoinen punainen valo ja fotobiomodulaatio ovat aidosti kliinisen tutkimuksen kohteena oleva menetelmä hiusten kasvun ja androgeenisen hiustenlähdön yhteydessä – eivät pelkästään markkinointiin perustuva ilmiö.
Lähteet
- Avci P, Gupta GK, Clark J, Wikonkal N, Hamblin MR. Low-level laser (light) therapy (LLLT) for treatment of hair loss. Lasers in Surgery and Medicine. 2014;46(2):144–151. PubMed
- Lanzafame RJ, Blanche RR, Chiacchierini RP, Kazmirek ER, Sklar JA. The growth of human scalp hair in females using visible red light laser and LED sources. Lasers in Surgery and Medicine. 2014;46(8):601–607. DOI: 10.1002/lsm.22277. PubMed
- Lanzafame RJ, Blanche RR, Bodian AB, ym. The growth of human scalp hair mediated by visible red light laser and LED sources in males. Lasers in Surgery and Medicine. 2013;45(8):487–495. PubMed
- Jimenez JJ, Wikramanayake TC, Bergfeld W, ym. Efficacy and safety of a low-level laser device in the treatment of male and female pattern hair loss: a multicenter, randomized, sham device-controlled, double-blind study. American Journal of Clinical Dermatology. 2014;15(2):115–127. DOI: 10.1007/s40257-013-0060-6. PubMed
- Kim H, Choi JW, Kim JY, Shin JW, Lee SJ, Huh CH. Low-level light therapy for androgenetic alopecia: a 24-week, randomized, double-blind, sham device-controlled multicenter trial. Dermatologic Surgery. 2013;39(8):1177–1183. PubMed
- Liu KH, Liu D, Chen YT, Chin SY. Comparative effectiveness of low-level laser therapy for adult androgenic alopecia: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Lasers in Medical Science. 2019;34(6):1063–1069. PubMed
- Gupta AK, Carviel JL. Meta-analysis of photobiomodulation for the treatment of androgenetic alopecia. Journal of Dermatological Treatment. 2021;32(6):643–647. DOI: 10.1080/09546634.2019.1688755. PubMed
- Low-Level Laser and LED Therapy in Alopecia: A Systematic Review and Meta-Analysis. Dermatologic Surgery. Verkkojulkaisu 2024; lehtijulkaisu 2025. PubMed
Vastuuvapaus: Artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi ja siinä kuvataan julkaistujen tutkimusten tuloksia. Tutkimuksissa käytetyt laitteet eivät ole Fysiokaupan Punavaloterapiahattu tai Punavaloterapiaharja, eikä tutkimustuloksia tule tulkita näiden tuotteiden teholupauksiksi. Yksilölliset tulokset voivat vaihdella. Äkillisen, voimakkaan, paikallisen tai muihin oireisiin liittyvän hiustenlähdön syy kannattaa selvittää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.