Sivupalkin blogi
Julkaisupäivämäärä
27.
elokuuta
2026
Voiko punainen valo todella tukea hiusten kasvua? Matalatehoista punaista valohoitoa eli LLLT/PBM-hoitoa on tutkittu useissa satunnaistetuissa ja lumelaitteella kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa. Erityisesti androgeenisessa eli perinnöllisessä hiustenlähdössä on havaittu mitattavia eroja aktiivisen valohoidon ja lumelaitteen välillä. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä tutkimuksissa oikeasti mitattiin: osallistujamäärät, laitteet, aallonpituudet ja raportoidut luvut.
Huomio tutkimustuloksista: Alla käsitellyissä tutkimuksissa on käytetty erilaisia kliinisiä laser- ja LED-laitteita. Tutkimuslaitteet eivät ole Fysiokaupan Punavaloterapiahattu tai Punavaloterapiaharja. Tulokset kuvaavat matalatehoisen valohoidon tutkimusnäyttöä eivätkä tarkoita, että yksittäisellä kaupallisella tuotteella saavutettaisiin samat tulokset.
Mitä LLLT ja fotobiomodulaatio tarkoittavat?
Hiusten kasvua käsittelevissä tutkimuksissa esiintyvät usein termit LLLT (Low-Level Laser/Light Therapy) ja fotobiomodulaatio (PBM). Niillä tarkoitetaan matalatehoisen valon käyttämistä biologisten prosessien stimuloimiseen ilman kudosta vaurioittavaa lämpövaikutusta.[1]
Androgeeninen alopecia on hiustenlähdön yleisin muoto. Vuoden 2014 katsauksen mukaan se koskee noin puolta yli 40-vuotiaista miehistä ja noin 75 prosenttia yli 65-vuotiaista naisista. Lääkehoidoista hyväksyttyjä vaihtoehtoja on ollut vain kaksi, minoksidiili ja finasteridi, ja kolmantena hoitolinjana on hiustensiirto. Juuri tästä syystä valohoitoa on alettu tutkia lisävaihtoehtona.[1]
Vaikutusmekanismia ei tunneta täysin. Katsauksessa esitetty päähypoteesi on, että valo stimuloi karvatupen pullistuma-alueen (bulge) epidermaalisia kantasoluja ja siirtää karvatuppia kasvuvaiheeseen eli anageeniin.[1]
Hiustenlähtöä koskevissa kliinisissä tutkimuksissa on käytetty paljon punaista valoa noin 630–660 nanometrin alueella, ja saman katsauksen mukaan valtaosa hiustutkimuksista on sijoittunut noin 635–650 nanometrin väliin. Laitteet eivät kuitenkaan ole keskenään identtisiä: käytössä on ollut lasereita, LED-valoja sekä niiden yhdistelmiä.
Pelkkä aallonpituus ei siis kerro koko totuutta laitteen valoannoksesta. Tulokseen voivat vaikuttaa myös teho, valonlähteiden määrä, hoitoaika, käsittelytiheys ja se, kuinka valo jakautuu päänahalle.
Tutkimustulokset lyhyesti
225 naista ja miestä Jimenezin neljän tutkimuksen tehoanalyysissä
+100,3 hiusta aktiiviryhmän 2,85 cm²:n mittausalueella naisten RCT-tutkimuksessa
+48,07 % keskimääräinen prosentuaalinen muutos samassa aktiiviryhmässä
SMD 1,316 LLLT:n hyväksi vuoden 2019 meta-analyysissä
Nämä luvut eivät ole lupauksia siitä, mitä yksittäinen käyttäjä voi odottaa. Seuraavaksi katsotaan, mistä ne tulevat.
1. Jimenez ym. 2014 – 225 miehen ja naisen tehoanalyysi
Neljä satunnaistettua ja kaksoissokkoutettua tutkimusta
Jimenezin ym. tutkimuskokonaisuudessa arvioitiin kolmea eri HairMax LaserComb -mallia neljässä erillisessä tutkimuksessa. Seulontaan osallistui 146 miestä ja 188 naista, ja satunnaistettuja oli 128 miestä ja 141 naista. Seurannasta putosi 19 naista ja 25 miestä, joten tehoanalyysiin jäi 122 naista ja 103 miestä.[2]
Neljän tutkimuksen satunnaistetut osallistujamäärät olivat 78 (naiset, 9-säteinen laite), 63 (naiset, 12-säteinen), 49 (miehet, 7-säteinen) sekä 79 (miehet, 9- ja 12-säteiset laitteet). Laitetta käytettiin koko päänahkaan kolme kertaa viikossa 26 viikon ajan, ja ensisijaisena päätetapahtumana oli terminaalisten hiusten tiheyden muutos lähtötilanteesta.
| Ryhmä / laite | LLLT: muutos | Lume: muutos | p-arvo |
|---|---|---|---|
| Naiset, 9-säteinen laite | +20,2 hiusta/cm² | +2,8 hiusta/cm² | < 0,0001 |
| Naiset, 12-säteinen laite | +20,6 hiusta/cm² | +3,0 hiusta/cm² | < 0,0001 |
| Miehet, 7-säteinen laite | +18,4 hiusta/cm² | +1,6 hiusta/cm² | 0,0017 |
| Miehet, 9-säteinen laite | +20,9 hiusta/cm² | +9,4 hiusta/cm² | 0,0249 |
| Miehet, 12-säteinen laite | +25,7 hiusta/cm² | +9,4 hiusta/cm² | 0,0028 |
Kaikissa raportoiduissa vertailuissa terminaalisten hiusten tiheys kasvoi aktiivilaitteella enemmän kuin vastaavalla lumelaitteella. Vakavia laitteisiin liittyviä haittatapahtumia ei raportoitu.[2]
Miesten tutkimuksissa myös lumeryhmien tulos parani selvästi enemmän kuin naisten tutkimuksissa (+9,4 hiusta/cm²). Tämä havainnollistaa hyvin, miksi lumeryhmää ylipäätään tarvitaan: ilman vertailuryhmää osa muutoksesta tulkittaisiin virheellisesti hoidon ansioksi.
Tutkimuksen vahvuutena oli se, ettei vaikutusta arvioitu pelkästään käyttäjien kokemuksen perusteella, vaan hiusten määrä mitattiin standardoidulta päänahan alueelta ja arvioijat oli sokkoutettu.
2. Lanzafame ym. 2013 – punainen laser- ja LED-valo miehillä
655 nm:n näkyvä punainen valo kypärämallisessa laitteessa
Tutkimukseen rekrytoitiin 44 iältään 18–48-vuotiasta miestä, joiden hiustenlähtö oli Hamilton-Norwood-luokkaa IIa–V. Tutkimuksen suoritti loppuun 41 henkilöä: 22 aktiiviryhmässä ja 19 lumeryhmässä.[3]
Aktiivisessa TOPHAT655-laitteessa oli 21 kappaletta 5 mW:n laserdiodia (655 ± 5 nm) sekä 30 LED-valoa (655 ± 20 nm). Lumelaite näytti samalta, mutta siinä oli tavalliset punaiset hehkuvalot. Laitetta käytettiin kotona joka toinen päivä 16 viikon ajan, yhteensä 60 hoitokertaa.
| Mittaus | Aktiivinen LLLT | Lumelaite | p-arvo |
|---|---|---|---|
| Tutkimuksen suorittaneet | 22 | 19 | – |
| Hiusmäärä lähtötilanteessa | 142,0 ± 73,0 | 162,7 ± 95,9 | 0,426 |
| Hiusmäärä 16 viikon kohdalla | 228,7 ± 102,8 | 162,4 ± 62,5 | 0,0161 |
| Muutos lähtötilanteesta | +67,2 ± 33,4 | +28,4 ± 46,2 | 0,001 |
Kirjoittajat kuvasivat tulosta noin 39 prosentin hiusmäärän lisäykseksi lumeryhmään verrattuna. Herkkyysanalyysissä poistettiin yksi lumeryhmän osallistuja, jonka lähtötaso oli hyvin korkea ja muutos hyvin voimakkaasti laskeva. Tämän jälkeen ero oli noin 35 prosenttia ja säilyi tilastollisesti merkitsevänä (p = 0,003).[3]
Miksi tätä ei mainosteta muodossa "punavalo kasvattaa hiuksia 39 %"? Luku kuvaa yhden tutkimuksen ryhmien välistä tulosta tietyllä laitteella, annostuksella ja tutkimusjoukolla. Se ei tarkoita, että kaikki punavalolaitteet tai kaikki käyttäjät saavuttaisivat 39 prosentin tuloksen. Herkkyysanalyysi osoittaa myös, miten paljon yksittäinen poikkeava havainto voi pienessä aineistossa liikuttaa lopputulosta.
3. Lanzafame ym. 2014 – vastaava tutkimus naisilla
Satunnaistettu ja lumelaitteella kontrolloitu tutkimus
Vuotta myöhemmin sama tutkimusryhmä toisti asetelman naisilla. Mukaan rekrytoitiin 47 iältään 18–60-vuotiasta naista, joiden hiustenlähtö oli Ludwig-Savin-asteikolla luokkaa I-2 – II-2. Tutkimuksen suoritti loppuun 42 henkilöä: 24 aktiiviryhmässä ja 18 lumeryhmässä.[4]
Laite, hoito-ohjelma ja mittaustapa olivat samat kuin miesten tutkimuksessa: TOPHAT655, käyttö joka toinen päivä 16 viikon ajan, 60 hoitokertaa ja 25 minuutin käsittelyt.
| Mittaus | Aktiivinen LLLT | Lumelaite | p-arvo |
|---|---|---|---|
| Tutkimuksen suorittaneet | 24 | 18 | – |
| Hiusmäärä lähtötilanteessa | 209,6 ± 118,5 | 228,2 ± 133,4 | 0,642 |
| Hiusmäärä 16 viikon kohdalla | 309,9 ± 166,6 | 252,1 ± 143,3 | 0,235 |
| Muutos lähtötilanteesta | +100,3 ± 53,4 | +23,9 ± 30,1 | < 0,0001 |
| Prosentuaalinen muutos | +48,07 ± 17,61 % | +11,05 ± 48,30 % | < 0,001 |
Hiukset laskettiin molemmissa tutkimuksissa määritellyltä 2,85 cm²:n valokuvausalueelta, joka oli tatuoitu paikalleen mittausten toistettavuuden vuoksi ja jonka arvioi sokkoutettu tutkija. Luku +100,3 tarkoittaa siis mittausalueella havaittua keskimääräistä muutosta, ei sataa uutta hiusta koko päänahan alueella.
Ryhmien absoluuttisten hiusmäärien ero 16 viikon kohdalla ei yksin ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,235). Sen sijaan muutos osallistujien omasta lähtötilanteesta oli aktiiviryhmässä merkitsevästi suurempi kuin lumeryhmässä (p < 0,0001).[4]
Kirjoittajat kuvasivat tulosta 37 prosentin eroksi hiustenkasvussa aktiivisen hoidon hyväksi. Tarkemmin tarkasteltuna raportoitujen keskimääräisten prosenttimuutosten ero on noin 37 prosenttiyksikköä (48,07 % vs. 11,05 %). Kannattaa huomata myös lumeryhmän suuri hajonta (± 48,30 %), joka kertoo yksilöllisten tulosten vaihtelusta.
Tutkimusasetelma: 655 nm:n laser- ja LED-valo · 25 min / hoitokerta · noin 67 J/cm² hoitokertaa kohti · joka toinen päivä · 60 käsittelyä · 16 viikon seuranta.
4. Kim ym. 2013 – kypärämäinen valohoitolaite 24 viikon ajan
630, 650 ja 660 nm:n aallonpituuksia
Kim ym. tutkivat 40 androgeenisesta hiustenlähdöstä kärsivää henkilöä satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja lumelaitteella kontrolloidussa monikeskustutkimuksessa. Käytössä oli kypärämäinen kotikäyttölaite, joka tuotti 630, 650 ja 660 nm:n valoa. Hoitoa annettiin 18 minuuttia päivässä 24 viikon ajan.[5]
| Ominaisuus | Tutkimus |
|---|---|
| Osallistujia | 40 |
| Aallonpituudet | 630 nm, 650 nm ja 660 nm |
| Hoitokerta | 18 minuuttia |
| Käyttö | Päivittäin |
| Seuranta | 24 viikkoa |
| Hiustiheys | Aktiiviryhmän tulos oli merkitsevästi lumeryhmää parempi |
| Hiuksen paksuus | Aktiiviryhmän tulos oli merkitsevästi lumeryhmää parempi |
| Tutkijan kokonaisarvio | Merkitsevä ero ryhmien välillä |
| Osallistujan oma kokonaisarvio | Ei merkitsevää eroa ryhmien välillä |
| Turvallisuus | Vakavia haittavaikutuksia ei havaittu |
Tarkkoja absoluuttisia muutoslukuja ei ilmoiteta tässä, koska julkaistu tiivistelmä ei raportoi niitä kokonaisuudessaan. Näin vältetään toissijaisista lähteistä poimittujen lukujen esittäminen alkuperäisen tutkimuksen numeroina.
Kiinnostava yksityiskohta on ero arvioijien välillä. Tutkijan tekemässä kokonaisarviossa ryhmät erosivat merkitsevästi, mutta osallistujien omassa arviossa eivät. Mitattu hiustiheys ja hiuksen paksuus paranivat kuitenkin aktiivihoidolla lumelaitetta enemmän.[5] Sama ilmiö toistuu useissa hiustutkimuksissa: peilissä muutosta on vaikea havaita, vaikka mittaus näyttäisi eron.
5. Mitä meta-analyysit kertovat yksittäisiä tutkimuksia laajemmin?
Yksittäinen positiivinen tutkimus ei vielä kerro koko hoitomuodon luotettavuudesta. Meta-analyysissä useiden satunnaistettujen tutkimusten tuloksia tarkastellaan yhdessä.
Liu ym. 2019: 8 tutkimusta ja 11 vertailua
Vuoden 2019 systemaattiseen katsaukseen ja meta-analyysiin sisältyi 8 tutkimusta ja yhteensä 11 kaksoissokkoutettua satunnaistettua vertailua.[6]
| Analyysi | SMD | 95 % luottamusväli |
|---|---|---|
| LLLT vs. lume, hiustiheys | 1,316 | 0,993–1,639 |
| Matalamman käyttötiheyden tutkimukset | 1,555 | 1,132–1,978 |
| Korkeamman käyttötiheyden tutkimukset | 0,949 | 0,644–1,253 |
SMD eli standardoitu keskiarvojen ero mahdollistaa erilaisten tutkimusten vaikutusten yhdistämisen, vaikka mittausmenetelmät eivät olisi täysin samanlaisia. Positiivinen arvo oli tässä aktiivisen LLLT-hoidon hyväksi.
Alaryhmäanalyysissä hiusten kasvua havaittiin molemmilla sukupuolilla, sekä kampa- että kypärämallisilla laitteilla ja niin lyhyemmissä kuin pidemmissäkin hoitojaksoissa.[6]
Alaryhmäanalyysin perusteella ei kannata päätellä, että harvempi käyttö olisi yleisesti tehokkaampaa. Tutkimukset erosivat toisistaan monella muullakin tavalla kuin hoitotiheydessä.
Gupta & Carviel: 15 tutkimusta ja 795 osallistujaa
Toisessa meta-analyysissä tarkasteltiin 15 tutkimusta ja yhteensä 795 osallistujaa.[7]
| Tutkimuksia | Osallistujia | SMD | 95 % luottamusväli | p-arvo |
|---|---|---|---|---|
| 15 | 795 | 1,02 | 0,68–1,36 | < 0,00001 |
Yhdistetty vaikutus oli aktiivisen fotobiomodulaatiohoidon hyväksi, kun mittarina käytettiin hiustiheyttä (hiusta/cm²). Lisäksi tarkasteltiin laitetyyppien eroja.
Kampa- ja hattu- tai kypärämallisten laitteiden välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa (p = 0,08). Pelkkää laseria käyttäneiden tutkimusten vaikutus oli sen sijaan alaryhmäanalyysissä suurempi kuin laserin ja LED-valon yhdistelmää käyttäneiden (p = 0,009). Myös yhdistelmä oli kuitenkin kontrollia parempi. Kirjoittajien johtopäätös oli, että laitevalinnassa merkitsevämpää on valonlähde kuin laitteen muoto.[7]
6. Uusin katsaus: 38 tutkimusta ja 3 098 potilasta
Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi eri hiustenlähdön muodoista
Katsaukseen haettiin ennen tammikuuta 2024 julkaistuja tutkimuksia, joissa hiustenlähtöä hoidettiin matalatehoisella laser- tai LED-valolla. Mukaan otettiin vain 600–950 nanometrin aallonpituudet. Yhteensä analyysiin päätyi 38 tutkimusta ja 3 098 potilasta. Laitteet olivat kampa- tai kypärämallisia, ja 14 tutkimuksessa laitetta käytti ammattilainen vastaanotolla, kun taas 24 tutkimuksessa laite annettiin kotikäyttöön.[8]
| Hiustenlähdön tyyppi | Potilaita |
|---|---|
| Androgeeninen alopecia | 2 930 |
| Alopecia areata (pälvikalju) | 50 |
| Arpeuttava alopecia | 49 |
| Kemoterapian aiheuttama alopecia | 32 |
| Telogeeninen effluvium | 17 |
Jakauma kertoo olennaisen tutkimusnäytön painopisteestä: selvästi suurin osa kliinisestä aineistosta koskee androgeenista alopeciaa.
Androgeenisessa alopeciassa hiustiheys parani merkitsevästi lumehoitoon verrattuna 4–26 viikon hoitojaksoilla. Alle 20 viikon hoidoissa vaikutuskoko oli SMD 1,14 (95 % CI 0,51–1,78) ja yli 20 viikon hoidoissa SMD 1,44 (95 % CI 0,97–1,91).
Tutkimusten välinen heterogeenisyys oli kuitenkin korkea (I² 88,3 % ja 80,8 %). Käytännössä se tarkoittaa, että laitteet, annostukset, osallistujat ja menetelmät erosivat toisistaan huomattavasti, joten yhdistettyä lukua kannattaa lukea suuntaa antavana.
Muista hiustenlähdön tyypeistä hiustiheyden muutos raportoitiin viidessä tutkimuksessa, mutta tilastotiedot eivät riittäneet meta-analyysiin. Kirjoittajien johtopäätös oli, että valohoito on lupaava vaihtoehto androgeenisessa alopeciassa, kun taas muiden muotojen osalta tarvitaan lisää tutkimusta.[8]
Mitä tutkimuksista voidaan perustellusti päätellä?
| Kysymys | Mitä tutkimusnäyttö osoittaa? |
|---|---|
| Onko LLLT/PBM:ää tutkittu hiusten kasvuun? | Kyllä. Aiheesta on useita satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia ja meta-analyysejä. |
| Onko hiustiheydessä havaittu eroa lumelaitteeseen? | Kyllä. Useissa tutkimuksissa aktiiviryhmän mitattu hiustiheys on kehittynyt lumeryhmää paremmin. |
| Onko vaikutusta tutkittu sekä miehillä että naisilla? | Kyllä, ja meta-analyysien alaryhmätarkasteluissa vaikutus näkyi molemmilla. |
| Onko hattu- ja kypärämallisia laitteita tutkittu? | Kyllä. Tutkimuksissa on käytetty sekä kampa- että kypärämallisia laitteita. |
| Onko 630–660 nm:n punaista valoa tutkittu? | Kyllä. Tämä alue esiintyy useissa hiusten kasvua koskevissa kliinisissä tutkimuksissa. |
| Näkyykö vaikutus myös käyttäjän omassa arviossa? | Vaihtelevasti. Osassa tutkimuksista kyllä, osassa mitattu tulos parani ilman vastaavaa eroa itsearviossa. |
| Onko näyttö yhtä vahvaa kaikenlaiseen hiustenlähtöön? | Ei. Selvästi suurin tutkimusaineisto koskee androgeenista alopeciaa. |
| Todistavatko tutkimukset Fysiokaupan tuotteiden kliinisen tehon? | Eivät. Tutkimuksissa käytetyt laitteet ovat eri laitteita. |
Kuinka kauan valohoitoa tutkimuksissa käytettiin?
Yksi tutkimuksista nouseva käytännön havainto on, ettei hiusten kasvua ole arvioitu muutaman käyttökerran perusteella. Kontrolloiduissa tutkimuksissa hoitojaksot ovat kestäneet kuukausia.
| Tutkimus | Laitetyyppi | Hoitokerta | Käyttötiheys | Kesto |
|---|---|---|---|---|
| Jimenez 2014 | Laserkampa | Laitemallikohtainen | 3 kertaa viikossa | 26 viikkoa |
| Lanzafame 2013 | Kypärämalli | 25 min | Joka toinen päivä | 16 viikkoa |
| Lanzafame 2014 | Kypärämalli | 25 min | Joka toinen päivä | 16 viikkoa |
| Kim 2013 | Kypärämalli | 18 min | Päivittäin | 24 viikkoa |
Nämä ovat tutkimuksissa käytettyjä hoito-ohjelmia, eivät yleisiä käyttöohjeita kaikille punavalolaitteille. Kuluttajalaitetta käytetään aina kyseisen laitteen omien käyttöohjeiden mukaisesti.
Punavalotuotteet hiuspohjan käsittelyyn
Tutkimusnäytön lisäksi laitteen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota käytännöllisyyteen. Tutkimuksissa hoitoa on tehty säännöllisesti useiden kuukausien ajan, joten laitteen helppokäyttöisyys voi vaikuttaa siihen, tuleeko rutiini ylläpidettyä.
Punavaloterapiahattu
Hattumallinen vaihtoehto mahdollistaa laajan hiuspohjan alueen käsittelyn yhdellä kertaa ilman, että laitetta tarvitsee liikutella käsin alueelta toiselle.
Huom: Tässä artikkelissa käsitellyt kliiniset tutkimukset on tehty muilla tutkimuslaitteilla, eivätkä tutkimustulokset ole tämän tuotteen kliinisiä tuloksia.
Tutustu punavaloterapiahattuun
Punavaloterapiaharja
Harjamallinen vaihtoehto sopii käyttäjälle, joka haluaa käsitellä hiuspohjaa alue kerrallaan ja yhdistää laitteen käytön tavalliseen hiustenhoitorutiiniin.
Huom: Artikkelin tutkimustulokset eivät ole tämän tuotteen kliinisiä tutkimustuloksia.
Tutustu punavaloterapiaharjaanTutkimusten tärkeimmät rajoitukset
Vaikka tutkimusten kokonaiskuva on lupaava, tuloksia pitää tulkita oikeassa asiayhteydessä.
- Tutkimuslaitteet vaihtelevat. Laserien ja LEDien määrä, aallonpituudet, teho, valoannos ja käyttöajat eivät ole samoja.
- Monet yksittäiset tutkimukset ovat pieniä. Osallistujamäärät ovat useissa RCT-tutkimuksissa vain muutamia kymmeniä, jolloin yksittäinen poikkeava havainto voi vaikuttaa tulokseen.
- Seuranta on suhteellisen lyhyt. Monet tutkimukset kestävät noin 4–6 kuukautta, vaikka androgeeninen hiustenlähtö on pitkäaikainen tila.
- Tutkimusten välillä on heterogeenisyyttä. Uusimmassa meta-analyysissä I²-arvot olivat yli 80 prosenttia.
- Mitattu tulos ja koettu tulos eivät aina kohtaa. Osassa tutkimuksista osallistujien oma arvio ei eronnut lumeryhmästä, vaikka mitattu hiustiheys erosi.
- Vahvin näyttö koskee androgeenista alopeciaa. Tutkimusnäyttöä ei pidä yleistää kaikkiin hiustenlähdön syihin.
- Sama aallonpituus ei tarkoita samaa hoitoa. Kaksi 660 nm:n laitetta voivat tuottaa hyvin erilaisen valoannoksen.
- Osa tutkimuksista on laitevalmistajiin kytköksissä. Tämä on alalla yleistä ja hyvä pitää mielessä tuloksia luettaessa.
Yhteenveto
Punaisen ja matalatehoisen valohoidon käyttö hiusten kasvun yhteydessä ei perustu pelkästään teoriaan. Aiheesta on tehty useita satunnaistettuja ja lumelaitteella kontrolloituja tutkimuksia sekä tuloksia yhdistäviä meta-analyysejä.
Naisten 655 nm:n tutkimuksessa aktiiviryhmän hiusmäärä kasvoi määritellyllä 2,85 cm²:n mittausalueella keskimäärin 100,3 ± 53,4 hiuksella, kun lumeryhmässä muutos oli 23,9 ± 30,1. Ero muutoksessa oli tilastollisesti merkitsevä (p < 0,0001).[4] Miesten vastaavassa tutkimuksessa muutos oli 67,2 ± 33,4 aktiiviryhmässä ja 28,4 ± 46,2 lumeryhmässä (p = 0,001).[3]
Jimenezin tutkimuskokonaisuudessa aktiiviryhmien terminaalisten hiusten tiheys kasvoi 26 viikossa keskimäärin noin 18,4–25,7 hiusta/cm² ryhmästä riippuen, ja jokaisessa raportoidussa vertailussa kasvu oli lumelaitetta suurempi.[2]
Meta-analyysit tukevat sitä, ettei kyse ole vain yhdestä positiivisesta tutkimuksesta. Vuoden 2019 meta-analyysissä yhdistetty vaikutus hiustiheyteen oli SMD 1,316 (95 % CI 0,993–1,639)[6] ja 15 tutkimuksen aineistossa SMD 1,02 (95 % CI 0,68–1,36) aktiivihoidon hyväksi.[7]
Näyttö täytyy silti rajata oikein. Vahvin kliininen näyttö koskee androgeenista eli perinnöllistä hiustenlähtöä. Tutkimuksissa käytetyt laitteet ja hoito-ohjelmat vaihtelevat, eikä yhden tutkimuslaitteen tulosta voida luvata toisen kaupallisen laitteen käyttäjälle.
Tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että matalatehoinen punainen valo ja fotobiomodulaatio ovat aidosti kliinisen tutkimuksen kohteena oleva menetelmä hiusten kasvun ja androgeenisen hiustenlähdön yhteydessä, eivät pelkästään markkinointiin perustuva ilmiö.
Lähteet
- Avci P, Gupta GK, Clark J, Wikonkal N, Hamblin MR. Low-level laser (light) therapy (LLLT) for treatment of hair loss. Lasers in Surgery and Medicine. 2014;46(2):144–151. DOI: 10.1002/lsm.22170. PubMed
- Jimenez JJ, Wikramanayake TC, Bergfeld W, Hordinsky M, Hickman JG, Hamblin MR, Schachner LA. Efficacy and safety of a low-level laser device in the treatment of male and female pattern hair loss: a multicenter, randomized, sham device-controlled, double-blind study. American Journal of Clinical Dermatology. 2014;15(2):115–127. DOI: 10.1007/s40257-013-0060-6. PubMed
- Lanzafame RJ, Blanche RR, Bodian AB, Chiacchierini RP, Fernandez-Obregon A, Kazmirek ER. The growth of human scalp hair mediated by visible red light laser and LED sources in males. Lasers in Surgery and Medicine. 2013;45(8):487–495. DOI: 10.1002/lsm.22173. PubMed
- Lanzafame RJ, Blanche RR, Chiacchierini RP, Kazmirek ER, Sklar JA. The growth of human scalp hair in females using visible red light laser and LED sources. Lasers in Surgery and Medicine. 2014;46(8):601–607. DOI: 10.1002/lsm.22277. PubMed
- Kim H, Choi JW, Kim JY, Shin JW, Lee SJ, Huh CH. Low-level light therapy for androgenetic alopecia: a 24-week, randomized, double-blind, sham device-controlled multicenter trial. Dermatologic Surgery. 2013;39(8):1177–1183. DOI: 10.1111/dsu.12200. PubMed
- Liu KH, Liu D, Chen YT, Chin SY. Comparative effectiveness of low-level laser therapy for adult androgenic alopecia: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Lasers in Medical Science. 2019;34(6):1063–1069. DOI: 10.1007/s10103-019-02723-6. PubMed
- Gupta AK, Carviel JL. Meta-analysis of photobiomodulation for the treatment of androgenetic alopecia. Journal of Dermatological Treatment. 2021;32(6):643–647. DOI: 10.1080/09546634.2019.1688755. PubMed
- Perez SM, Vattigunta M, Kelly C, Eber A. Low-level laser and LED therapy in alopecia: a systematic review and meta-analysis. Dermatologic Surgery. 2025;51(2):179–183. Verkkojulkaisu 15.10.2024. DOI: 10.1097/DSS.0000000000004442. PubMed
Vastuuvapaus: Artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi ja siinä kuvataan julkaistujen tutkimusten tuloksia. Tutkimuksissa käytetyt laitteet eivät ole Fysiokaupan Punavaloterapiahattu tai Punavaloterapiaharja, eikä tutkimustuloksia tule tulkita näiden tuotteiden teholupauksiksi. Yksilölliset tulokset voivat vaihdella. Äkillisen, voimakkaan, paikallisen tai muihin oireisiin liittyvän hiustenlähdön syy kannattaa selvittää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.